Hämeenlinnan Lentopallokerhon naisten Mestaruusliigan joukkue on ajautunut perin kummalliseen tilanteeseen. Tilastojen valossa joukkueen pitäisi menestyä, mutta todellisuudessa Kerhon tappioputki on venynyt neljän ottelun mittaiseksi ja sarjasijoitus on valahtanut kymmenen joukkueen liigassa seitsemänneksi. Lisäksi peräti kolme kyseisistä neljästä tappiosta on tullut kiusallisesti otteluiden viidensissä erissä.

Tirkistys tilastoihin paljastaa, että Kerho on kerännyt Liigassa eniten niin sanottuja breaking pointteja, eli pisteitä omalla syöttövuorollaan. Sitä tukee huomio siitä, että syöttöpeli on onnistunut keskitasoa paremmin. Lisäksi Kerho komeilee myös torjuntatilaston kärjessä, saldona 2,8 torjunta pistettä erää kohden. Myös joukkueen vastaanotto ansaitsee kehut. Prosenttien valossa se edustaa Liigan ylempää keskikastia.

Mikä mättää, kestääkö kantti? 

Kysymys siis kuuluu, mikä mättää, ja silloin katseet kääntyvät passipeliin, hyökkäysten viimeistelyyn ja pelaajien henkiseen suorituskykyyn otteluiden ratkaisuhetkillä. Passari Jenna Ylivainio loistaa useassa tilastokategoriassa. Hän syöttää hyvin, torjuu loistavasti ja hyökkää tehokkaasti toisesta kosketuksesta. Mutta, passarin tärkein ominaisuus, passipelin laatu, mataa tällä hetkellä turhan matalalla.

Joukkueen ulkomaanavuista Jenny Mosser ja Adeola Owokoniran keräävät tehopisteitä kelvolliseen tahtiin, osapuilleen neljän pisteen keskiarvolla erää kohden. Otteluiden ratkaisuhetkillä nuoren jenkkiduon ratkaisut jäävät kuitenkin liian usein nuhaisiksi. Ratkaisuhetkillä mitataan pelaajien henkistä kapasiteettia. Pelaajien pitää uskaltaa antaa pallolle, ainakin hetkittäin, kovaa kättä. Pelkästään peippailemalla lentopallopeliä huipputasolla harvoin voitetaan.

Päävalmentaja vaatii rohkeampaa hyökkäyspelaamista

Lentopallokerhon italialainen päävalmentaja Giovanni Torchio on antanut joukkueelleen palautetta hetkittäin ankarin sanankääntein. Se on yksi valmentajan tehtävistä. Päätä ei kannata silittää silloin kun tarvitaan väkevämpiä toimia.

— Suoritustasomme vaihtelee edelleen aivan liian paljon. Hyviä hetkiä seuraa turhan usein lähes totaalinen romahdus. Erityisesti erien ratkaisuhetkillä osalla pelaajistamme alkaa alahuuli väpättää. Sen sijaan pitäisi purra hammasta ja ansaita erävoitot ja sitä kautta täydet sarjapisteet rohkeammalla hyökkäyspelillä. Uskon kuitenkin joukkueeseeni. Meillä löytyy riittävät palapelin palat voidaksemme pelata voittavaa lentopalloa. Ne palaset pitää vain saada sovitettua yhteen, Torchio toteaa. 

Tässä kohtaa vastuu siirtyy valmentajalta pelaajille, niille palapelin palasille. Kerhon pelaajien pitää unohtaa menneet, nousta omalle hyvälle tasolleen, hakea uskoa katkaisuhoidosta eli laadukkaasta harjoittelusta ja katkaista tappioputki ennen kuin se kasvaa liian pitkäksi.

Seuraava mahdollisuus tappioputken katkaisuun avautuu Lentopallokerholle onneksi heti kuluvan viikon keskiviikkona, jolloin vieraaksi Hämeenlinnan tyylikkäälle Loimua-areenalla saapuu Pihtiputaan LiigaPloki. Ottelu Nelosen Ruutu+ -palvelussa alkaa keskiviikkona klo 18:30. Urheilun Setä selostaa.

 

Tapio Suominen

  Takaisin