Hämeenlinnan Lentopallokerhon kuluvan kauden tarina alkaa erehdyttävästi muistuttaa muinaisen Egyptin mytologiasta tuttua Feeniksiä, pyhää tulilintua. Mytologiassa Feenikslintu kuvataan kuolemattomuuden ja ylösnousemuksen vertauskuvana. Määritelmä osuu, ainakin osapuilleen, hyvin yhteen Lentopallokerhon kauden suoritusten kanssa.

Tarussa Feeniks rakensi pesänsä auringon kaupungin Heliopolin alttarille ja sytytti pesänsä tuleen palaen itse tuhkaksi. Kolmen päivän kuluttua Feeniks heräsi kuitenkin uuteen elämään, joka tarun mukaan jatkui ainakin satatuhatta vuotta.

No, tunnustan, tarina ehkä aavistuksen ontuu. Sydäntalven Hämeenlinnaa ei parhaalla tahdollakaan voi kutsua auringon kaupungiksi, ja toisaalta Lentopallokerhon liekki on lepattanut hetkittäin niin heikosti, ettei sillä roihuja sytytetä. Totta toinen puoli kuitenkin. Lentopallokerhon kausi vaikuttaa viime viikkojen esitysten perusteella kuin uudestisyntyneeltä.

VÄKEVÄ SUUNNANMUUTOS

Tuorein todiste Kerhon uudesta elämästä saatin torstai-illan liigapelissä sarjakolmonen LP Kangasalaa vastaan. Kerho murjoi vastustajansa maton rakoon puolentoistatunnin herkullisen näytöksen jälkeen suoraan kolmessa erässä, eräpistein 25–20, 25–9, 25–19. Voiton myötä Kerho nousi liigan sarjataulukossa pykälän, seitsemänneksi.

Sarjasijoitus ei kuitenkaan kerro koko totuutta Lentopallokerhon tämän hetken tasosta. Reilun viikon takaisessa Suomen cupin lopputurnauksessa Kerho kaatoi sekä liigaykkösen Puijo Wolleyn että LP Kangasalan huikeiden taistelujen jälkeen erin 3–2. Vaikuttaa vahvasti siltä, että kyseinen viikonloppu korjasi joukkueen kurssin myös liigapeleissä, mistä osoituksena myös viikonlopun vierasvoitto LP Viestin vieraana.

Lentopallokerhon parhaana illan ottelussa palkittiin passari Sofia Lehto, ansaitusti. Lehto pyöritti Kerhon hyökkäyspeliä kovalla itseluottamuksella ja kuorrutti iltansa peräti neljällä ässäsyötöllä. Päävalmentaja Giovanni Torchiolla on käsissään taatusti maittava pähkinä purtavaksi. Lehto, Suomen cupissa loistanut Pipsa Roivainen ja nilkkavammastaan pikku hiljaa toipuva Jenna Ylivainio tarjoavat kolme laadukasta vaihtoehtoa passarin tontille.

Toinen keskeinen ja tärkeä huomio Feenikslinnun nousun taustalla on jenkkiduo Jenny Mosser — Adeola Owokoniranin kasvu ammattilaisina. Molemmat pelaavat yliopistopelien jälkeen uransa ensimmäistä ammattilaiskauttaan. Vaikuttaa vahvasti siltä, että ammattilaispelien metkut käyvät kaksikolle koko ajan tutummiksi ja tehot osoittavat koilliseen. 191-senttinen Owokoniran alkaa lopultakin uskoa omaan hurjaan potentiaaliinsa. Hän takoi Kerholle tänään 17 pistettä. Jenny Mosserin taidot jo tunnetaan, tänään ankarasti hyökännyt Mosser tehoili 15 pistettä.

LP KANGASALALTA HARVINAINEN OHIPELI

LP Kangasala on viime vuosina noussut suomalaisen naislentiksen eliittiin. Kahden SM-hopean ja kahden pronssin jatkoksi pirkanmaalaiset janoavat seurahistorian ensimmäistä Suomen mestaruutta. Hämeenlinnan iltapuhteen perusteella toive tuskin toteutuu, mutta yhden ottelun johtopäätökset ovat tietysti hätiköityjä. Joukkueen libero, ja kapteeni, Tiiamari Sievänen on pelipaikallaan liigan paras ja läpimurtokauttaan pelaavat suurlupaukset Neea-Maria Joki ja Iida Pöllänen kaatavat hyvän päivän tullen kahteen naiseen kenet tahansa. Lisäksi myös Kangasalan ikioma Feeniks on nousemassa tuhkasta. Koronan rajuista jälkioireista tuskastuttavan pitkään kärsinyt maajoukkuehakkuri Iina Andrikopoulou on lopultakin pääsemässä pelikuntoon. Se lupaa hyvää Kangasalan kevääseen.

Viivi Pyhäjärvi, yleispelaaja, LP Kangasala

— En ymmärrä mitä tänään tapahtui. Meillä on joukkueessamme hurjan paljon osaamista, mutta tänään mikään ei toiminut. Ehkä henkinen valmistautumisemme sakkasi tänään. Suoritustasomme vaihtelee vielä turhan paljon.

Sofia Lehto, passari, Lentopallokerho

— Onnistuimme joukkueena laajalla rintamalla, se tuntuu tosi hyvältä. Uskon, että kevättä kohti pelimme kohentuu entisestään. Tykkään myös meidän passaritilanteesta. Rehti keskinäinen kilpailu edistää meidän kaikkien tekemistä ja toisaalta voi tietyllä tavalla pelata ilman liian suuria paineita, koska penkiltä löytyy aina tarvittaessa apua. Hyvä tilanne kaikkiaan.

Arttu Keränen, päävalmentaja, LP Kangasala

— Vaikuttaa siltä, että otteluun valmistautuminen kanttasi meiltä kaikilta. Jokainen pelaaja kantaa tietysti oman vastuunsa valmistautumisesta, mutta päävalmentaja vastaa kokonaisuudesta. Tuntuu siltä, että tuossa suhteessa me kaikki epäonnistuimme tänään. Lisäksi otteluruuhkassa tasainen suorittaminen ei nuorelta joukkueelta vielä aina luonnistu.

Giovanni Torchio, päävalmentaja, Hämeenlinnan Lentopallokerho

— Pikku hiljaa potentiaalimme alkaa näkyä. Alkukaudesta suorituksemme heilahtelivat aivan liikaa, jopa otteluiden sisällä. Tänään pystyimme säilyttämään suoritustasomme läpi ottelun. Hyvä myös, että pystyimme päättämään ottelun nopeasti, sillä lähiaikojen ohjelmamme on todella ankara. Hienoa, että nuori jenkkiduomme alkaa lunastaa heihin kohdistuneita odotuksia. Pikku hiljaa he alkavat oppia ammattilaisten tavoille, mikä näkyy ilahduttavasti heidän suorituksissaan. Tästä on hyvä jatkaa

Sekä Kerhon, että LP Kangasalan kausi jatkuu kiireisenä. Kangasala kohtaa viikonloppuna vieraskentällä Kuopiossa liigan kärkijoukkueen Puijo Wolleyn. Kerho puolestaan kohtaa viikonloppuna vieraskentällä pohjoisen Pirkanmaan ylpeyden Oriveden Ponnistuksen ja ensi viikon torstaina kotoisella Loimua-areenalla kestomenestyjä LP Viestin. 

Lopuksi takaisin Heliopoliin ja alttarille. Feenikslintu siis nousi tuhkasta ja eli tarun mukaan satatuhatvuotisen elämän. Lentopallokerholle riittänee, noin aluksi, että lento jatkuu tänään nähdyn kaltaisena osapuilleen seuraavat kaksi kuukautta. Silloin, kukaties, Hämeenlinnasta tulee hetkeksi Heliopoli ja lintu loistaa uudestisyntyneenä, kirkkaissa väreissään.

 

 

 

teksti: Tapio Suominen, kuva: Tomi Vesaharju

  Takaisin